Silloin kun minä olin nuori.. Ajattelin kääntyä lestadiolaiseksi

Kävin eilen treenaamassa kahvakuulalla ja nyt on selkä jumissa. Mikä meni vikaan niidenkin etuheilautusten kanssa. Pakko sanoa tuosta kuulasta, että ihan mieletön treeniväline. Nostaa sykettä aika paljonkin jos itse niin halua haluaa, ja silti saa treenattua itselleen voimaa. Jos jollain lukialla on vinkkejä kuulan käyttöön, niin niitä otetaan kyllä lisää vastaan. Teen yhden kuulatreenin viikossa ja sen lisäksi voimaa treenaan ihan normaalisti salilla 2 kertaa viikossa. Riippuu kyllä aika paljon siitä, mikä viikko on käynnissä, miten milläkin viikolla treenaan. Viimeviikko oli keskiraskas, tuleva viikko on raskas.

Nyt siirryn siihen aiheeseen, mistä ajattelin kirjoittaa. Pohdin hiukan tänään illalla nuoruuttani. Olin taas ystäväni kanssa kahvilla ja tulin ajatelleeksi kaikkia niitä oman nuoruuteni hömpötyksiä. Muistan erinomaisen hyvin ajan, kun mielestäni ainoat varteenotettavat mieskandidaatit pelasivat jääkiekkoa. Nykyään olen laajentanut näköpiiriäni jopa liikunnanohjaajiin ja personal trainereihin ;D. No ei. Nykyään persoona kiinnostaa enemmän. Melkein kaikki kiinnostavat olen vain sattunut tapaamaan liikunnan parissa.

Muistan myös erittäin hyvin ajan, kun olin korviani myöten rakastunut lestadiolaispoikaan. Se oli aikaa, jolloin olisin ollut valmis vaikka hankkimaan vauvan ja kääntymään lestadiolaiseksi. Sitä se rakkaus teettää. Ei voi muuta sanoa. Kaikki, jotka tunsivat minut jo pidemmältä ajalta, olivat varsin huvittuneita yhtäkkisestä jaksosta, jolloin en meikannut tai laittanut edes raitoja hiuksiin. Se oli yksi niistä kolmesta pojasta, jotka ovat todella Eric Claptonin sanoin got me on my knees.

Muita nuoruuteeni kuuluneita typeryyksiä on ehdottomasti 15-vuotiaalle kuulunut asenne, että viikonloppuna ei voi olla kotona. Pitää päästä juhlimaan. Jos en ollut viikonloppuna missään, en myöntänyt sitä kenellekkään. Toinen oikein kamala asenne on ollut se, että nuorena en kehdannut liikkua tietyssä seurassa, koska pelkäsin, että minut leimattaisiin sen vuoksi. Kamalaa myöntää. Nykyään olen itse aikamoinen moraalinvartia tässä asiassa. Onko sillä lopuksi väliä teenkö projektin sen parhaan kaverin kanssa, vai sen vähemmän suositun tytön kanssa. Todennäköisesti se ujo tyttö arvostaisi eleitäni enemmän, kun se suosittu ystävä. Nykyään yritänkin aina olla kaikessa mahdollisimman mukaanottava. Yritän, aina en onnistu. On olemassa ihmisiä, joiden seurassa en viihdy. Yritän tällaistenkin henkilöden seurassa olla kuitenkin ystävällinen. Etäinen ehkä, mutta en ilkeä.

Tässä oli taas päivän ajatuksia. Opiskelin tänään koulutuksessa ravitsemusta. Juhlin päivittyneitä "kuinka syödä oikein" -tietojani juustokakulla, Runebergin tortulla, suklaalla ja kekseillä. Great job.