Ehkä..

Tänään sain onneksi laskettua matematiikkaa vajaat 4 tuntia. Tuli heti parempi fiilis. Kerrankin koin onnistuneeni hieman. Huomenna saan toivottavasti lisää aikaiseksi. Toivon joka päivä että yo-kirjoitukset olisivat jo ohitse. Noh.. enää kuukausi, niin ne ovatkin. Sitten alkaa lukeminen pääsykokeisiin. Onneksi hakupaikkaani on vain yksi pääsykoekirja!

Otan ihan liikaa stressiä muiden puolesta. Jos jollain menee huonosti, jostain syystä omassa päässäni pyörii omien huolien sijaan sen toisen huolet. Havaitsin tämän piirteen taas itsessäni muutama päivä sitten. Lieneekö syynä se, että en halua käsitellä omia huoliani, vai olenko sisäisesti kovinkin empaattinen ihminen. Harvinaiseen huonoon aikaan tulee muiden stressit minun pohdittavakseni. Pitäisi ennemmin pohtia matematiikkaa ja englannin kielioppia, töitä, asunnon hankintaa...

Olisi vielä paljonkin sanottavaa, mutta nyt ei pysty. Joku toinen päivä ehkä..